On päivä 363! Joulun mausteisten ja pääosin tummien oluiden jälkeen teki mieli jotain vähän kepeämpää ja vähemmän tuhtia. Olueksi valikoitui ihan ehta saksalainen pils, Veltinsin Pilsener. Länsisaksalainen, vasta 1820-luvulla perustettu panimo tunnetaan komeasta fudisstadionistaan Gelsenkirchenissä ja tietenkin pilsistään. Panimon kärkituote Pilsener on kullankeltaista ja kirkasta. Kaunis vaahtokruunu hajoaa hiljalleen. Tuoksussa on mukavasti mallasta ja humalaa, … Lue loppuun
Alk. 4.6%, kantavierre ei tiedossa. Tapaninpäivä kai vielä lasketaan jouluksi, joten jouluoluella jatketaan. (Blogit tulevat vähän hassusti ulos väärinä päivinä, mutta kestäkää se.) Päivän olueksi otetaan jouluiseen etikettiin verhottu Koffin Jouluolut. Piirroskuvallinen etiketti ja koko pieni 0.33 pullo olivat suloisia, kuin tuulahdus jostain etäiseltä vuosikymmeneltä. Ja maku istui kokonaisuuteen oikeinkin oivasti: makea ja vetinen. Olutta … Lue loppuun
Alk 4,0%, kantavierre ei tiedossa. Joulu on mausteiden ja hyvän hengen aikaa. Siksi joulupäivän olueksi valittiin oletettavasti mukavan inkiväärinen brittiale, joka etiketin mukaan on myös luomuolut ja reilunkaupan tuote. Pullo osui kouraan Tammiston citymarketin kalatiskijonossa, jossa seisoskellessa ehti katsella lähihyllyjen sisältöjä. Oivaa tuotesijoittelua. Lasiin kaatuu kauniin kuparisenhohtoista olutta, kuin siideriä tai shampanjaa. Kauniskuplaisen juoman päälle … Lue loppuun
Alk. 7,0% Kantavierre 19,8 °P Ensimmäinen joululomapäivä oli hulinaa, pitkiä kauppajonoja ja täpötäysiä parkkipaikkoja. Illan tullen oli pakko päästä vähän tuulettumaan ja siihen löytyy hyvä paikka Vantaalta – Lemminkäisen kalliot, joilta on huima maisema suoraan Helsinki-Vantaan lentokentälle. Siellä pidimmi hetken tuulta ja nautimme glögiä. Myös päivä jouluolut maisteltiin rapsakassa puhurissa. Raskas päivä vaatii tuhdimman oluen. … Lue loppuun
On vuoden pimein päivä. Huomenna on jo parin sydämenlyönnin verran valoisampaa. Jouluviikko jatkuu kohti pyhiä, mutta talvipäivänseisauksen saavuttaminen on jo juhla sinänsä. Suomalaisen sisun ja pimeänkeston kunniaksi päivän 356 olut on kotimainen, Olutpajan Talviolut. Tummaa pintahiivaolutta, jossa niin ohra- kuin vehnämallasta. Korkkasimme pullon pimeässä istuen. Tuoppiin kaatui tumma, suodattamattoman oloinen olut, joku kuohui korskeasti. Tuoksussa oli … Lue loppuun
Jouluviikko tarkoittaa jouluolutviikkoa. Se tarkoittaa myös, että blogin loppusuora on alkanut. Enää 10 kymmenen olutta ja päivää jälkellä. Sen kunniaksi on lupa panna homma pipariksi. Nyt jouluviikon aikana teemme kaikki oluttestit – tai ainakin osan niistä – suorina Periscope-lähetyksinä. Kylmiltään ja harjoittelematta. Sekoiluvarmuus 100%. Periscopesta meidät löytää luonnollisesti @olutpaivassa. Jouluviikon aloittaa vanha tuttumme Ruotsista, Gotlands … Lue loppuun
On kai merkki siitä, että blogia on pidetty pitkään, kun blogistin täytyy itse omasta blogistaan hakea onko jo joku tietty olut juotu. Niin tänään. Kävi ilmi, että paitsi tänään maisteltavaa 5 a.m. Saintia, ei juuri mitään muutakaan BrewDogilta ole tullut testattua. Se on kummallista, onhan skottipanimo superhypertrendikäs, taitava brändääjä ja tuotteistaja. Puhumattakaan heidän omista … Lue loppuun
Brew Agen etiketit ja logo ovat sarjakuvamaiset ja hauskat, mutta panemisen asenne tiukan ammattimainen. Wieniläispanimo antaa seikkaperäiset tiedot juomastaan aina tarjoilulasia myöten (pitkä, korkea lasi). Minä kurja kaadoin oluen lasiin hieman liian lämpimänä (suositus +8C). No, eletään tämän kanssa. Olut on järjettömän kauniin värinen syysillan auringonpaisteessa. Oranssi hehkuu kuin appelsiinijaffassa. Vaahto on kuohuva ja … Lue loppuun
Olipa kerran Jäärä. Sellainen pikkuinen Jäärä. Se jääräpäisesti meille onnea lupaili, esitteli kakkaraa. ”Muutosta, mahdollisuutta! Kaikille makkaraa!” Totuus oli toinen, kun vauhtiin päästään. Kaikessa tyrii Jäärä, nauttii räästään. Nyt korulauseet loppuvat ja raivostuu raati. ”Missä lupaukset hyvästä mausta?” se huusi ja vaati. Vetinen ja ponneton olikin Jäärä. Kiusallaan se harhaan johdatti, oli tie niin väärä. … Lue loppuun
Uutiset täyttyvät kauhusta ja sää on yhtä surumielisen harmaa. Sataa. Ensimmäisen syyspäivän tuntua. Maailman tukehtuessa omaan paskaansa tuntuu vaikealta edes juoda olutta, saati antaa itsensä nauttia siitä. Pitkän olutkaapin tuijotuksen jälkeen valitsen päivän olueksi ruotsalaisen Spendrupsin panimon starkölin, jonka nimi on kaiketi Mariestads Export 1848. Valintaan on kaksi syytä: olen kateellinen Ruotsin kansalle ja … Lue loppuun
Olut päivässä 